Kesä alkaa, kun vene lasketaan ja päättyy, kun se nostetaan ylös ja peitellään. Paljon tapahtuu näiden hetkien välissä.
Kesän kohokohta oli ehdottomasti se heinäkuinen viikko, jolloin kaikki lapsemme vierailivat mökillä. Ulkosuomalainen poikamme avopuolisonsa kanssa tuli heinäkuisena sunnuntaina samassa kyydissä nuoremman tyttäremme kanssa. Nuoripari lähti keskiviikkona Onnibussilla toiseen anoppilaan Pohjanmaalle. Veimme heidät Lahteen ja kävimme samalla matkalla ostoksilla myös kirjakaupassa, jossa mukaani tarttui Harper Leen molemmat kirjat Kuin surmaisi satakielen vuodelta 1960 ja Kaikki taivaan linnut vuodelta 2015. Kesän kiireitä kuvaa hyvin se, että molemmat ovat vielä lukematta.
Torstaina saapuivat vanhemman tyttäremme mies sekä molemmat lapset, pikkumies ja pikkusisko. Sää ei kyllä suosinut mökkeilyä, mutta eipä pikkuihmisiä haittaa vesisade eikä viileä sää. Sään mukaiset vaatteet ja pihahommiin. Perjantaina nuorempi tyttäremme lähti bussilla takaisin kotiinsa ja vanhempi tyttäremme tuli töistä päästyään bussilla mökille. Bussi ei aja ihan perille, mutta autolla pääsee pysäkille parissa kymmenessä minuutissa.
Hankimme mökille pienen puhallettavan uima-altaan, jossa pikkuihmiset ehtivät pulikoida, vaikka kesä ei erityisen lämmin ollutkaan. Elokuussa kolmannella vierailullaan pääsivät jo hyvinkin pulikoimaan. Järvessäkin kävivät testaamassa pelastusliivit.
Molemmat pikkuiset pitävät veneessä olemisesta. Pikkumies pääsi kanssamme verkkoja kokemaan, hän osaa jo istua hiljaa paikallaan. Kumikäärmeen hampaat tuli puhdistettua. Pikkusisko seisoi erään kerran rannalla pelastusliivien kanssa ja huusi suoraa huutoa, että veneeseen. No pääsihän hän, mutta ei vielä verkkoreissulle. Ehkä jo ensi kesänä, jos hän oppii istumaan paikallaan.
Nuoremman tyttäremme puoliso ei ehtinyt töiltään koko kesänä mökille, jospa ensi kesänä. Harmillista.
Poikamme täytti 30 vuotta ja järjesti ikätoverinsa kanssa yhteiset juhlat, johon mekin vanhemmat saimme kutsun. Juhlailtana sade alkoi kuudelta illalla eli samalla kellon lyömällä, jolla juhlatkin alkoivat. Onneksi oli katto pään päällä, sade näet jatkui koko yön. Yummy Baker oli yhdessä synttärisankareiden kanssa tehnyt erittäin maittavat ruuat ja kakut. Herkkuja jäi yli ja otimme ne mukaan mökille ja syötimme niitä mökkivieraille.
Kesälomalla kävimme useamman kerran kotona, miehellä oli hoidettavanaan yhden tuttavamme omakotitalon työmaan vastaavan hommat. Samalla reissullä kävimme aina tapaamassa pikkuihmisiä. Pariin kertaan kävimme heidän kanssaan puistossa.
Yhdellä puistokerralla loukkasin käteni, keskisormeen tuli oksasta haava tai repeämä. Olin pikkuisten kanssa kolmistaan puistossa. Kiedoin nenäliinan haavan päälle, painoin sitä ja kärräsin pikkuiset takaisin kotiinsa. Mies vie minut lääkärille, joka laittoi 6 tikkiä haavaan. Oli viimeisen työviikon lauantai, joten ensimmäinen lomaviikko meni käsi siteessä. Ja tulehtuihan se. Tikkien poiston yhteydessä sain antibioottikuurin.
Pikkuihmiset kyllä muistavat vieläkin, että mummille tuli haava ja kokeilevat sormeani.
Kesäloma kului pääosin mökillä ja päättyi jälleen liian aikaisin. Tosin töihin oli mukava palata, on sentään työ ja vieläpä mielenkiintoinen ja haastava. Poikamme palasi takaisin Tansaniaan samoihin aikoihin, kun lomani loppui ja arki alkoi.
Onneksi oli vielä kesää jäljellä ja mökkikelejä. Kaikki viikonloputhan me vietämme mökillä puuhaillen erilaisia mökkijuttuja.
Syyskuun ensimmäisen viikon vietimme Irlannissa kiertomatkalla. Irlanti on meille uusi tuttavuus, eikä ollenkaan huono sellainen. Laittelen siitä kokemuksia, kun saan kuvat lajiteltua. Niitä tuli taas otettua yli tuhat.
Nyt on lokakuun alku, kuulas aurinkoinen, mutta viileä lauantaipäivä. Laittelemme miehen kanssa tavaroita talvisäilöön. Veneen nostimme jo viime viikonloppuna ja nyt on vielä peiteltävä se talviunille. Ensi viikonloppuna pikkuihmiset tulevat yökylään, joten emme lähden ollenkaan mökille.
Pikkusisko aloitti päiväkodissa elokuun puolivälin jälkeen. Hän viihtyy siellä hyvin, on tarmokas ja kova puhumaan. Lauseissa on jo useita sanoja ja tarkoitus on selvä. Ukki tavaroita hakemassa. Äiti töissä. Äiti jumpassa. Luetaan kirjaa. Sinne meni, kun ukki heitti rapumerrat veteen. Pikkusisko osaa jo lusikoida itse ruokansa. Muutama päivä päiväkodissa ja se oli siinä.
Nyt on aika suunnata ajatukset syksyyn ja tuleviin haasteisiin.
Kesän kohokohta oli ehdottomasti se heinäkuinen viikko, jolloin kaikki lapsemme vierailivat mökillä. Ulkosuomalainen poikamme avopuolisonsa kanssa tuli heinäkuisena sunnuntaina samassa kyydissä nuoremman tyttäremme kanssa. Nuoripari lähti keskiviikkona Onnibussilla toiseen anoppilaan Pohjanmaalle. Veimme heidät Lahteen ja kävimme samalla matkalla ostoksilla myös kirjakaupassa, jossa mukaani tarttui Harper Leen molemmat kirjat Kuin surmaisi satakielen vuodelta 1960 ja Kaikki taivaan linnut vuodelta 2015. Kesän kiireitä kuvaa hyvin se, että molemmat ovat vielä lukematta.
Torstaina saapuivat vanhemman tyttäremme mies sekä molemmat lapset, pikkumies ja pikkusisko. Sää ei kyllä suosinut mökkeilyä, mutta eipä pikkuihmisiä haittaa vesisade eikä viileä sää. Sään mukaiset vaatteet ja pihahommiin. Perjantaina nuorempi tyttäremme lähti bussilla takaisin kotiinsa ja vanhempi tyttäremme tuli töistä päästyään bussilla mökille. Bussi ei aja ihan perille, mutta autolla pääsee pysäkille parissa kymmenessä minuutissa.
Hankimme mökille pienen puhallettavan uima-altaan, jossa pikkuihmiset ehtivät pulikoida, vaikka kesä ei erityisen lämmin ollutkaan. Elokuussa kolmannella vierailullaan pääsivät jo hyvinkin pulikoimaan. Järvessäkin kävivät testaamassa pelastusliivit.
Molemmat pikkuiset pitävät veneessä olemisesta. Pikkumies pääsi kanssamme verkkoja kokemaan, hän osaa jo istua hiljaa paikallaan. Kumikäärmeen hampaat tuli puhdistettua. Pikkusisko seisoi erään kerran rannalla pelastusliivien kanssa ja huusi suoraa huutoa, että veneeseen. No pääsihän hän, mutta ei vielä verkkoreissulle. Ehkä jo ensi kesänä, jos hän oppii istumaan paikallaan.
Nuoremman tyttäremme puoliso ei ehtinyt töiltään koko kesänä mökille, jospa ensi kesänä. Harmillista.
Poikamme täytti 30 vuotta ja järjesti ikätoverinsa kanssa yhteiset juhlat, johon mekin vanhemmat saimme kutsun. Juhlailtana sade alkoi kuudelta illalla eli samalla kellon lyömällä, jolla juhlatkin alkoivat. Onneksi oli katto pään päällä, sade näet jatkui koko yön. Yummy Baker oli yhdessä synttärisankareiden kanssa tehnyt erittäin maittavat ruuat ja kakut. Herkkuja jäi yli ja otimme ne mukaan mökille ja syötimme niitä mökkivieraille.
Kesälomalla kävimme useamman kerran kotona, miehellä oli hoidettavanaan yhden tuttavamme omakotitalon työmaan vastaavan hommat. Samalla reissullä kävimme aina tapaamassa pikkuihmisiä. Pariin kertaan kävimme heidän kanssaan puistossa.
Yhdellä puistokerralla loukkasin käteni, keskisormeen tuli oksasta haava tai repeämä. Olin pikkuisten kanssa kolmistaan puistossa. Kiedoin nenäliinan haavan päälle, painoin sitä ja kärräsin pikkuiset takaisin kotiinsa. Mies vie minut lääkärille, joka laittoi 6 tikkiä haavaan. Oli viimeisen työviikon lauantai, joten ensimmäinen lomaviikko meni käsi siteessä. Ja tulehtuihan se. Tikkien poiston yhteydessä sain antibioottikuurin.
Pikkuihmiset kyllä muistavat vieläkin, että mummille tuli haava ja kokeilevat sormeani.
Kesäloma kului pääosin mökillä ja päättyi jälleen liian aikaisin. Tosin töihin oli mukava palata, on sentään työ ja vieläpä mielenkiintoinen ja haastava. Poikamme palasi takaisin Tansaniaan samoihin aikoihin, kun lomani loppui ja arki alkoi.
Onneksi oli vielä kesää jäljellä ja mökkikelejä. Kaikki viikonloputhan me vietämme mökillä puuhaillen erilaisia mökkijuttuja.
Syyskuun ensimmäisen viikon vietimme Irlannissa kiertomatkalla. Irlanti on meille uusi tuttavuus, eikä ollenkaan huono sellainen. Laittelen siitä kokemuksia, kun saan kuvat lajiteltua. Niitä tuli taas otettua yli tuhat.
Nyt on lokakuun alku, kuulas aurinkoinen, mutta viileä lauantaipäivä. Laittelemme miehen kanssa tavaroita talvisäilöön. Veneen nostimme jo viime viikonloppuna ja nyt on vielä peiteltävä se talviunille. Ensi viikonloppuna pikkuihmiset tulevat yökylään, joten emme lähden ollenkaan mökille.
Pikkusisko aloitti päiväkodissa elokuun puolivälin jälkeen. Hän viihtyy siellä hyvin, on tarmokas ja kova puhumaan. Lauseissa on jo useita sanoja ja tarkoitus on selvä. Ukki tavaroita hakemassa. Äiti töissä. Äiti jumpassa. Luetaan kirjaa. Sinne meni, kun ukki heitti rapumerrat veteen. Pikkusisko osaa jo lusikoida itse ruokansa. Muutama päivä päiväkodissa ja se oli siinä.
Nyt on aika suunnata ajatukset syksyyn ja tuleviin haasteisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti