Teemme vaihteeksi matkan Euroopassa eli Baskimaalla.
Espanjan ja Ranskan rajan kummallekin puolelle levittäytyvään Baskimaahan luetaan seitsemän maakuntaa, joista neljä on Espanjan ja kolme Ranskan puolella. Yhteensä asukkaita on nykyään n. 3 miljoonaa, Ranskan puolella n. 310 000. Asutusta on tiettävästi ollut alueella jo 200 000 vuotta sitten. Baskimaata yhdistää yhteinen kieli, euskara. Alueen väestöä, baskeja yhdistää myös vahva alueellinen ja kulttuurinen identiteetti.
Matkalla tutustumme Espanjan puoleisessa Baskimaassa entisestä teollisuuskaupungista kulttuurimatkailjoiden suosikkikohteeksi nousseeseen Bilbaoon sekä kauniiseen rantakaupunkiin San Sebastianiin ja Ranskan puoleiseen Biarritziin.
Baskimaan ehkä tunnetuin kaupunki on Bilbao, jonka perusti Don Diego Lopez de Haro vuonna 1300 Nervión-joen laakson. Baskiksi Bilbo on noussut entisestä saastuneesta teollisuuskaupungista kulttuurimatkailijoiden suosikkikohteeksi, ennen kaikkea v.1997 avatun Frank O. Gehryn suunnitteleman Guggenheim museon ansiosta. Asukkaita Bilbaon kaupungissa on vajaat 350 000, suur-Bilbaon alueella n. miljoona. Bilbaossa sijaitsee myös Espanjan neljänneksi suurin satama.
San Sebastiania, eli baskiksi Donostiaa, puolestaan pidetään yleisesti yhtenä koko Espanjan kauneimmista rantakaupungeista. Tämä ”Atlantin helmi” on vanha lomakaupunki, jonne sisämaan helteitä pakenivat kesäksi kuninkaalliset ja maan muu eliitti. Tulipalo tuhosi kaupungin lähes kokonaan 1800-luvun alussa, minkä jälkeen se rakennettiin uudestaan klassiseksi rantakaupungiksi. Glamourtunnelmaa kaupunkiin luovat edelleen 1900-luvun alun upeat rakennukset kuten Maria Cristina hotelli ja Victoria Eugenia teatteri Urumeajoen rannalla vanhan keskustan tuntumassa. Asukkaita San Sebastianissa on vajaat 190 000, esikaupunkialueet mukaan lukien n. 437 000.
Ranskalaisen elegantti Biarritz on ollut suosittu lomakohde siitä lähtien, kun Napoleon III rakensi Biarritziin huvilan keisarinna Eugénie de Montijolle vuonna 1855. 1800-luvulla kaupunki oli etenkin kuninkaallisten ja aristokraattien kesäpaikka, joka näkyy edelleen kaupungin vanhoissa palatseissa ja muissa arvorakennuksissa. Tänä päivänä Biarritz on sekoitus menneen ajan loistoa ja arkisempaa lomanviettoa ja 1950-luvun loppupuolelta alkaen se on myös surffareiden paratiisi. Upeiden rantojen ja kauniiden maisemien lisäksi myös kaupungin kulttuuritarjonta on runsas.
1.2.2024 Matka Bilbaoon
Lennämme Helsingistä Amsterdamin kautta Bilbaoon. Lento sujuu suunnistellusti, vaikka Helsingissä on lakkopäivä ja lentokenttähenkilökuntakin on lakossa. KLM lentää samoin kuin muutama muukin ei-suomalainen lentoyhtiö.
Perillä Bilbaossa huomaamme, että miehen matkalaukku on jäänyt matkalle ja teemme katoamisilmoituksen. Sen jälkeen tapaamme oppaamme ja pääsemme hotelliin Silken Indautxu. Ehdimme ennen illallista purkaa matkatavarat ja levätä hetken. Kokoonnumme hotellin kokoushuoneeseen ja esittäydymme. Tälläkin matkalla on mukana monta entuudestään tuttua Alumnia. Kävelemme yhteiselle illallisella läheiseen ravintolaan. Palaamme hotelliin kävellen ja istumme hetken hotellin baarissa.
2.2.2024 Bilbao
Aamiaisen jälkeen lähdemme kaupunkikierrokselle. Ensin ajamme vanhaan viinivarastoon tehtyyn kulttuuri- ja vapaa-ajankeskukseen Azkuna Zentroa - Alhóndiga Bilbaoon, joka on hyvin lähellä hotelliamme.
Keskus avattiin 2010 ja sen on suunnitellut ranskalainen Philippe Starck. Rakennuksen ala-aulassa olevilla 43 pilarilla on merkityksensä. On kiinalaista, barokkia, keskiaikaista, renesanssia, art decoa, jne.
Palaamme bussille, ohitamme Guggenheim museon ja lähdemme ajamaan sateisessa Bilbaossa kohti Vizcayan siltaa, jonka yläosassa riippuva ja liikkuva vaunu kuljettaa enimmillään kuusi autoa vilkasliikkeisen jokisuun yli. Vaunussa on tilaa myös matkustajille. Silta on rakennettu 1893. Seuraamme vaunun kulkua näköalapaikalta.
Palaamme sateisessa säässä Bilbaoon ja jalkaudumme Cacso Viejoon eli vanhaan kaupunkiin. Lähdemme joen rannasta, ohitamme kaarikäytävien reunustaman Plaza Nuevan-aukion,
jatkamme arkeologisen museon ohi kävelykatuja pitkin
kauppahallille (Mercado de la Ribera), johon menemme sisälle tutustumaan.
 |
las Carolinas de Bilbao
|
Jatkamme matkaa Santiagon katedraalille. Vanhassa kaupungissa katukyltit ovat kauniita ja niissä on sekä espanjan- että baskinkieliset nimet.
Kierroksen päätteeksi nautimme yhteisen lounaan espanjalaiseen tyyliin. Alkupaloja on useita ja ne tuodaan tarjolle neljälle ruokailijalle yhdellä tarjoilulautasella. Siitä sitten jokainen ottaa sen minkä syö. Pääruoka tuodaan jokaiselle omalla lautasella samoin kuin jälkiruokakin. Ja viiniä on todella riittävästi, pullokaupalla, ja itse saa kaadella lasiin sen verran kuin haluaa. Lounaan aloitamme vähän ennen kahta, pääruuassa olemme puoli neljältä ja ravintolasta lähdemme, kun kello on melkein puoli viisi.
Takaisin hotellilla olemme hiukan ennen viittä.
Pienen levon jälkeen lähdemme miehen kanssa käymään läheisessä museossa. Ajamme sinne taksilla. Museossa ei ole kovin montaa taulua, mutta kaksi Picassoa löydämme.
Palaamme hotellille kävellen. Pysähdymme matkalla kadun varren baarissa oluelle ja myöhemmin syömään pienen iltapalan eli paikallisesti pinxtoja ja viiniä hotellimme lähellä olevassa ravintolassa Cafe Roma.
Illalla on paikallisen jalkapallojoukkueen ottelu ja kadut täyttyvät kannattajista hyvissä ajoin ennen peliä, joka alkaa iltayhdeksältä. Tosi monella on punavalkoinen huivi ja joillakin pelipaitoja. Tunnelma on hyvin iloinen. Kolme ryhmämme jäsentä ostaa liput ja lähtee stadioinille kannustamaan. Hotellin baarissa on televisio ja siten myös fudiskatsomo. Tapaamme siellä monta ryhmämme jäsentä. Myöhemmin illalla tulee ryhmämme Whatsappiin pari kuvaa ja lopulta viesti: Voitimme.
3.2.2024 La Riojan viinialue
Aamiaisen jälkeen lähdemme kokopäiväretkelle tutustumaan La Riojan viinialueeseen, jonne on Bilbaosta on noin reilun tunnin matka. Espanjan viineistä puhuttaessa tulee lähes poikkeuksetta ensiksi mieleen
La Rioja, joka sekä laatunsa että tuotantonsa ansiosta on jo pitkään
ollut Espanjan ehkä tärkein viinialue. Pohjoiseen Espanjaan sijoittuva
La Riojan viinialue jakautuu maantieteellisesti La Riojan poliittisen
alueeseen (Rioja Alta ja Rioja Baja) sekä Alavan baskiprovinssin (Rioja
Alavesa) välille.
Ajamme sisämaahan päin ja nousemme ilmeisesti korkeammalle, koska pilvet ovat melko matalalla.
Ohitamme viinitilan ja pysähdymme läheiseen Laguardian kaupunkiin, jossa puolenpäivän aikaan tulee esille tanssivia nukkeja talon seinästä. Juomme kahvit ja odotamme tanssia.
Laguardia on keskiaikainen, muurien ympäröimä pieni kaupunki. Sen ympärillä on useita viinitiloja.
Vierailemme Eguren Ugarten viinitilalla, jossa tutustumme viinin valmistukseen, maistelemme viinejä ja nautimme yhteisen lounaan talon viinien kera, tottakai.
Palamme Bilbaoon. Illalla käymme syömässä läheisessä ravintolassa (Bar Plata), josta olisi pitänyt varata pöytä etukäteen. Olemme sen verran aikaisessa, että saamme pöydän ja ehdimme syödäkin ennen kuin muita asiakkaita tulee. Espanjassa syödään hyvin myöhään illalla, ravintolatkin aukeavat kahdeksan aikoihin tai sen jälkeen.
4.2.2024 San Sebastian
Aamiaisen jälkeen otamme matkatavarat mukaan ja lähdemme ajamaan kohti San Sebastianin upeaa ranta- ja kulttuurikaupunkia. Ohjelmaa on muutettu toiveestamme ja ensimmäinen pysähdys on Guernicassa. Paikalla on erityinen merkitys baskeille.
Guernican pommitus oli Espanjan sisällissodan aikana 26. huhtikuuta 1937 tapahtunut ilmapommitus, joka kohdistui Baskimaassa sijaitsevaan Guernican kaupunkiin. Espanjan sisällissota oli alkanut kesällä 1936. Sodassa taistelivat vasemmistolaiset tasavaltalaiset ja kenraali Francon johtamat kansallismieliset kapinalliset. Sisällissotaan osallistui myö muita kuin espanjalaisia, mm. Ernest Hemingway ja George Orwell. Guernican pommituksessa natsisaksan koneet pudottivat pomminsa kaupunkiin rauhallisena maanantai-iltapäivänä. Kaupunki tuhoutui täysin. Tuhosta on kuvia Guernican kaupungintalon aukiolla.
Pablo Picasso maalasi tuhosta kuuluisan Guernica-teoksensa vielä samana vuonna. Maalauksen kopio on nähtävillä Guernicassa. Sitä katsomaan mekin suuntaamme kävelykierroksellamme.
Picasso sai maalauksensa valmiiksi Pariisin maailmannäyttelyyn 1937, minkä jälkeen maalaus oli pitkään New Yorkissa Museum of Modern Artissa. Picasson toivomuksesta maalaus palautettiin Espanjaan 1981. Maalaus on nykyään nähtävissä Madridissa Museo Reina Sofíassa.
Guernicassa on toinenkin kuuluisuus, Guernican puu, jota lähdemme seuraavaksi katsomaan. Kyse on ikivanhasta tammesta tai siitä, mitä siitä on jäljella. Tammen ympäristö oli tunnettu baskien kokoontumispaikka.
Palaamme bussille ja lähdemme päivän varsinaiseen kohteeseen eli San Sebastianiin tai Donostiaan, joka on sen baskinimi. Vuosien 1880 ja 1950 välillä se oli kuninkaallisten ja aateliston kesänviettokohde mm. kuningattaret María Cristina, Victoria Eugenia, kuningas Alfonso XIII ja Alban herttuatar viettivät kesiä siellä.
Perillä San Sebastianissa ajamme ensin näköalapaikalle eli Monte Igueldolle, joka osoittautuu myös pieneksi huvipuistoksi. Jalkaudumme ihailemaan maisemia. Sinne olisi päässyt myös funikulaarilla, jota en ainakaan minä onnistunut näkemään. Sää on usvainen, joten kuvista tulee harmaita. On sunnuntaipäivä, joten huvipuistossa on asiakkaita.
Laskeudumme alas ja ajamme parkkitaloon. Kaupungissa eivät bussit saa pysähtyä muualla kuin niille osoitetuille paikoille. Lähdemme kävellen tutustumaan kaupunkiin.
Kävelymme päättyy rantaravintolaan, jossa lounastamme. Lounaalla on alkupaloja, pääruoka sekä jälkiruoka. Viiniä on tarjolla riittivästi.
Lounaan jälkeen jatkamme kohti bussia, joka onkin pysäköity toiselle puolelle kaupunkia. Tutustumme siis rantaan ja rantakatuun. Hiekkarannalla on taitelijoita, jotka piirtävät taiteensa hiekkaan. Bussi löytyy kirkon vierestä puun alta (piilosta).
Jatkamme bussilla hotellillemme Zinema7. Hotellin luona on katutöitä ja liikenne-esteitä. Bussimme joutuu tekemään pari lenkkiä. Sitten bussikuski soittaa hotellille ja sieltä tullaan tekemään tilaa, jotta bussi mahtuu ajamaan hotellin eteen kapealle kadulle. Majoitumme ja loppuilta onkin vapaa. Hotelli on elokuviin erikoistunut. Seinillä on kuvia elokuvatähdistä ja aulassa istuu sohvalla Alfred Hitchcock tai siis hänen patsaansa.
Julkinen liikenne eli bussit ajavat hotellimme vierestä vanhaan kaupunkiin. Lähdemme siis illalla bussilla kohti vanhaa kaupunkia ja iltapalapaikkoja. Bussia odotellessa seuraamme liittyy muutama ryhmäläinen ja lopulta meitä on kymmenen. Bussissa voi maksaa käteisen lisäksi kortilla lähimaksuna ja hinta on 1,85 euroa eli kohtuullinen. Osaamme jäädä pois oikealla pysäkillä eli päätepysäkillä pimeydestä huolimatta.
Kävelemme vanhaan kaupunkiin ja hetken ihmettelyn jälkeen astumme sisään pintxopaikkaan nimeltä Bartolo. Henkilökunta on heti yhdistämässä meille pöytiä siten, että kaikki kymmenen mahdumme istumaan saman pöydän ääreen. Valitsemme tiskiltä pintxot ja juomat ja istuudumme syömään.
Baskilaisten tapa syödä illalla pintxoja ja juoda viiniä tai olutta sopii meille hyvin. Olihan lounaamme ollut reilunkokoinen eikä illalla ollut juurikaan nälkä. Pintxoksi kutsutaan sormin syötävää pikkupalaa, joka on usein kiinnitetty tikulla.
Ruokailun jälkeen palaamme miehen kanssa taksilla hotellille. Taksi on maksaa noin 8 euroa eli on kyllä edullinen. Muu seurueemme palasikin bussilla.
5.2.2024 Biarritz
Aamiaisen jälkeen lähdemme kohti Ranskan puoleista Baskimaata. Ajoaikaa viehättävään Biarritzin rantakaupunkiin on noin tunti. Biarritz, joka oli 1800-luvun kuninkaallisten ja aristokraattien kesäpaikka ja edelleen surffareiden paratiisi, tarjoaa runsaasti kulttuuria ja viisi kilometriä rantaviivaa.
Pysähdymme ensin 1834 rakennetulle majakalle (Phare de Biarritz), josta näkyy Biarritzin kaupunki ja myrskyävä meri.
Bussi jättää meidät Kasinon luo. Siitä lähdemme kävellen Biarritzin keskustaan.
Kävelemme kauppahallille ja menemme sinne sisään. Kauppahallit ovat aina yhtä mielenkiintoisia.
Jatkamme kohti rantaa, jossa on surffareita. Allokko taitaa olla heille juuri sopiva.
Rannalla on kävelysilta, joka johtaa kalliorakennelmalle nimeltään Rocher de la Vierge. Kalliolla on Neitsytpatsas. Tarina kertoo, että kallionhuipulla eräänä myrskyisenä yönä oli loistanut kirkas valo, joka oli johtanut valaanpyytäjät satamaan. Neitsytpatsas pystytettiin tapahtuman muistoiksi. Gustav Eiffel suunnitteli sillan parikymmentä vuotta tapahtuman jälkeen eli vuonna 1887. Allokko on kova tänäänkin.
Kävelemme rantaa pitkin ja ohitamme vanhan kalasataman, Le Port des Pêcheurs, jossa on värikkäitä taloja, veneitä, köysiä ja muuta kalastukseen liittyvää.
Vanhan kalasataman yläpuolella on kirkko, joka ei tietenkään ole auki. Oppaamme mukaan se on remontissa.
Kierroksen päätteeksi nautimme kahvit ja baskileivokset kahvilassa. Tilaan kahvit ja leivokset tiskiltä ja ne maksetaan ennen lähtöä kassalle.
Lounastamme paikallisessa ravintolassa. Lounaaseen kuuluu espanjalaista vähemmän alkuruokia ja yksi lasillinen viiniä. Kyllä tälläkin ruokamäärällä ja viinilasillisella pärjää. Nautin tosin yhden paikalliset oluen ennen ruokailua. Kovin tuli jano kävelykierroksen aikana.
Paluubussi kohti San Sebastiania lähtee Kasinon luota. Odotellessamme bongaan hienon vanhan talon. Lähellä olevassa taulussa lukee ranskaksi talosta jotakin. Tekstissä mainitaan Coco Chanell. Kotona löydän ensin Chanellin verkkosivuilta kuvan ko. talosta ja sitten Biaritzin kaupungin verkkosivuilta vahvistuksen asialle. Talosta kerrotaan, että se eli huvila Emilia valmistui 1867 ja oli siihen aikaan nykyaikaisin paikallisista huviloista. Huvila nimettiin Larraldeksi 1875 ja se tuli vuokrattavaksi 1915. Nuori muotisuunnittelija teki vuokrasopimuksen ja loi ensimmäisen muotitalonsa. Kyse oli Coco Chanellista ja huvila on VIlla Larralde.
Palaamme San Sebstianiin ja käymme bussilla vanhassa kaupungissa syömässä pintxot ja juomassa lasilliset viiniä. Osaamme jäädä bussista pois oikealla pysäkillä. Istumme hetken hotellin baarissa, jossa on muitakin ryhmäläisiämme.
6.2.2024 Guggenheim museo
Nautimme tämän matkan viimeisen aamiaisen Zinema7-hotellissa. Huoneemme seinällä meitä katselee Anthony Mann, samoin kuin wc:ssäkin. Nimen olen toki joskus kuullut, mutta en kai ole nähnyt yhtään hänen elokuvaansa.
Kokoonnumme matkalaukkuinemme hotellin eteen kadulle, josta bussi meidät noutaa. Hotellin edessä on pienimuotoinen mielenosoitus hotellin tekemiä irtisanomisia vastaan. Laitamme laukut kyytiin ja lähdemme ajamaan kohti Bilbaota ja Guggenheim museota, jonka vieressä joen rannalla seisoo Louise Borgeoisin jättiläismäinen hämähäkkiveistos ”Maman”, jonka voi nähdä muissakin museoissa mm. Lontoon Tate Modernissa, ja museon sisäänkäynnin edessä Jeff Koonsin kuuluisa ”Puppy”, joka on verhoiltu kauden kukilla.
 |
| Maman |
 |
| Puppy |
Museon alapihalla olevat vesisuihkut nostavat päätään juuri, kun kävelemme ohi. Samoin jostakin nousee sankka vesihöyry. Esimakua taiteesta nämäkin.
Museon sisäpuolelle pääsemme katselemaan melkoista rakennelmaa. 20. vuosisadan taiteelle omistettu museo on Frank O. Gehryn suunnittelema mm. titaanista ja lasista rakennettu monumentti, joka avattiin 1997.
Museon useissa huoneissa on näyttelyitä. Kierrämme niitä omaan tahtiimme. Mielenkiintoisia juttuja tälläkin kertaa nähtävänä. Yhteen huoneeseen (Infinity Mirrered Room) pitää ilmoittautua lukemalla QR-koodi ja asettumalla sitten jonoon, joka etenee toki nopeasti. Pimeään huoneeseen menee muutana ihminen. Siellä on peilejä ja erivärisiä valoja.
Muissa huoneissa on nykytaidetta erilaisissa muodoissaan.
 |
El Anatsui, Rising Sea
|
 |
James Rosenquist, Flamingo Capsule
|
 |
Gilbert & George, Waking
|
 |
| Sol LeWitt, Wall Drawing # 831 |
 |
Jean-Michel Basquiat, Man from Naples
|
 |
Eduardo Chillida, Space from the Spirit
|
 |
Cristina Iglesias, Untitled (Alabaster Room)
|
 |
Lee Krasner, Palingenesis
|
Ensimmäisessä kerroksessa on mielenkiintoinen labyrintti, johon voi kävellä sisään eikä tarvitse pelätä eksyvänsä. Siitä saa hyvn kuvan toisesta kerroksesta. Käyn siellä kävelemässä ja yhden sisällä on joukko ihmisiä makaamassa lattialla selällään. En liity seuraan. Guggenheimin nettisivujen mukaan kyse on "Performance musical Resonant Sculpture Project".
Käymme museon ulkotiloissa, joista näkyy muutamia taideteoksia sekä läheinen silta, jossa on myös taideteos.
Museon bistrossa nautitun lounaan jälkeen lähdemme lentokentälle, jossa odottelemme konetta. Käy ilmi, että kone on myöhässä jo tullessaan Amsterdamista, jossa on kova tuuli, ja lentoja on jopa peruttu kokonaan. Lopulta Amsterdamin koneemme pääsee lähtemään pari tuntia myöhässä. Jännitämme, odottaako Helsinkiin lähtevä kone meitä vai ei. Muutama Amsterdamissa vaihtoa suunnitellut saa jo koneessa tiedon, että jatkolento on joko peruttu tai lähtenyt jo. Vaihtoaikaa Amsterdamissa meillä on vajaa tunti, mutta tällä kertaa meitä odotetaan. Helsingissä selviää, että myös mtkalaukkumme ovat ehtineet koneeseen.
