Kesäretki Lohtajalle ja Ohtakariin

Heinäkuun alussa teimme kesäretken Lohtajalle. Jukkolanmäen Navetanvintillä oli kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkän taidenäyttely. Löimme siis useamman kärpäsen samalla reissulla. Navetanvintin pitäjät ovat tuttujamme ja oli mukavaa nähdä myös heitä.

Ajelimme keskiviikkona halki puolen Suomen. Tiestön kunto oli välillä hyvää ja välillä vähemmän hyvää. Autoilijoilta on myös hyviä ja huonompia. Ajokulttuuri oli ajoittain omituista, koska näköjään ei ole tarpeen noudattaa nopeusrajoitusta kuin valvonatakameran kohdalla. Muuta nopeusvalvontaa ei tässä maassa enää näytä olevan.

Perillä joimme kahvit ja siirryimme majoituspaikkaamme, joka oli vanha punainen kalastajamökki Ohtakarilla. Valmistelimme ruuan yhdessä tuttaviemme kanssa ja söimme. Istuimme hetken iltaa ja siirryimme sitten untenmaille.

Torstaina iltapäivällä lähdimme käymään Navetanvintillä ja näyttelyssä, joka olikin tyylillä rakennettu kuulemma täysin taitelijan ohjeiden mukaan. Taiteilija oli asunut paikan päällä näyttelyn pystyttämisen aikana.

Saimme opastuksen ja näyttelyn jälkeen nautimme kahvit upeiden leivonnaisten kera. Tarjoilu Navetanvintillä on herkullista eikä käy kukkaron päälle.

Loppuiltapäivän vietimme Ohtakaria kiertäen. Opaskartta auttoi jonkin verran, mutta yksinkertaisinta oli kuitenkin pysyä valkoisilla kivillä ja nauhoilla merkityillä poluilla.

Ohtakari on todella hieno paikka ja siellä on monta kuvauksellista kohdetta, mm. hukkuneiden kalastajien muistomerkki, jossa on kirjattuna kaikki hukkuneet kalastajat vuodesta 1877 lähtien.

Puisesta tornista eli Pookista olisi ollut hienot näköalat, mutta en pystynyt kiipeämään sinne.

Retkipäivänämme merenkäynti oli melkoista, mutta ei sentään yhtä kovaa kuin edellisenä päivänä, jolloin saavuimme perille ja jolloin Ohtakarille menevän pengertien tuulen puolella oli kova aallokko. Kävelin hienoja polkuja pitkin niin lähelle saaten kärkeä kuin pääsin. Merenkäynti oli siellä hyvin havaittavissa.

Ohtakarilla on paljon vaikeakulkuista kivikkoa. Kallioita peittää kaunis jäkälä. Kaiken kaikkiaan hieno paikka, kun osui vielä kaunis sääkin.

Saaressa kasvaa monenlaisia kukkia ja merenrannassa ui koskeloita.

 Punaisten kalastajamökkien joukossa on muutama hienosti harmaantunut mökki.

Koska kyse on toimivasta kalastajasaaresta, löytyi rannalta myös paljon verkkoja ja kalastajaveneitä. Kaloja sen sijaan emme nähneet.

Kierroksemme päättyi Katiska -baariin, jossa söimme ja minä nautin italialaista Morretti-olutta. En meinannut uskoa silmiäni, kun havaitsin pullot kylmäkaapissa.

Perjantaina olikin aikaa sanoa hyvästit ja lähteä kohti etelää. Tällä kertaa kesämökillemme.

---------------------------------

Ohtakari on siis saari ja kalastajakylä Kokkolan kaupungissa, entisen Lohtajan kunnan alueella. Ohtakari sijaitsee Lohtajan Vattajanniemen kärjessä, pengertien päässä, viimeisenä saarena ennen ulkomerta. Lohtajan kirkonkylältä Ohtakariin on matkaa noin 10 kilometriä.  

Lohtaja on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Keski-Pohjanmaahan kuuluvassa Kokkolan seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Lohtajan, Kälviän ja Ullavan valtuustot päättivät kuntaliitoksesta Kokkolan kanssa 3.12.2007, ja liitos astui voimaan 1.1.2009. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kokkola. (lähde Wikipedia).