keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Yökylää, pikkosiskon synttäreitä ja muuta mukavaa

Helmikuun puolivälissä pikkumies tuli ukin ja mummin luo yökylään. Haimme hänet lauantaina aamulla ennen yhtätoista, mukaan otimme myös sukset siltä varalta, että tulisi hiukan uutta pehmeää lunta ja pikkumies saisi hiihtää.

Lauantaipäivä oli harmaa ja sateinen, mutta meidän päiväämme kirkasti iloinen ja reipas pikkumies. Ukki otti osan pikkulegoista esille ja niissä riitti pikkumiehellä ihmettelemistä. Samoin löytyi pikkumiehen kummisedän ukkovarasto, mm. lepakkomies ja kivimies olivat kiinnostavia. Lauantaina emme päässeet ulos kovin pitkäksi aikaa, mutta kävimme kuitenkin pikkumiehen kanssa kaupassa kävellen. Hyvin kolme ja puolivuotias jo jaksaa kävellä.

Ukki tuntui olevan kaiken aikaan kateissa ainakin pikkumiehen mielestä, sillä tosi usein kuului, missä ukki on tai minne ukki meni. Lopulta, kun ukki kävi pitkälleen sohvalle, pikkumies istui hänen päälleen leikkimään pikkulegoilla. Eipä tarvinnut enää kysellä, missä ukki on. Siellähän se oli, pepun alla.

Iltakylvyn, iltapalan ja iltasadun jälkeen pikkumies oli ihan kuitti. Uni tuli nopeasti ja sitä riitti kaksitoista tuntia. Pikkumies olisi varmaan nukkunut vieläkin pidempään, mutta menin herättämään. Meillä oli vielä paljon tehtävää ennenkuin piti hakea isomummu  mukaan pikkusiskon yksivuotissynttäreille. Aamupalan jälkeen pikkumies lähti ukin kanssa laskiaismäkeen stigailemaan. Hiihtää ei voinut, koska ei ollut uutta lunta. Vanha lumi oli jäätynyt kovaksi.

Laskiasimäen jälkeen söimme hernekeittoa ja laskiaispullia ja suuntasimme isomummun kodin kautta pikkumiehen kotiin. Siellä jo yksivuotias päivänsankari odotteli juhlamekossaan vieraita, joita tulikin monta. Kummit, mummit, leikkikaverit tulivat kaikki juhlimaan pikkusiskoa. Yummybaker oli leiponut hienon prinsessakakun. Kynttilän puhaltamisessa pikkusisko sai apua isolta veljeltään.

Pikkusisko sai monta mukavaa lahjaa, vauvanuken, duploja, simpsonin lisan, onkipelin ja paljon muuta. Päivänsankari oli reipas ja iloinen. Kävelyaskeleet sujuivat hyvin ja päivänsankari kävi kiipeilemässä kaikkien lattialla istuvien aikuisten sylissä. 

Juhlissa oli pikkumiehen ikäisiä poikia kolme ja pikkusiskon ikäisiä tyttöjä yksi. Pienin poika oli vasta puolivuotias. Isot pojat leikkivät tosi hienosti yhdessä eikä suuria erimielisyyksiä tullut, jotakin pientä kylläkin. Pukkuiset neidit leikkivät sulassa sovussa samoilla leluilla. Ja aikuiset höpöttivät omiaan. Olipas mukavat juhlat.

Mummin ja ukin kotimatka kulki isomummun kodin kautta. Viikonloppu oli hauska, rentouttava ja erilainen. Lasten kanssa on mukava puuhailla sitä sun tätä. Ei ole kiire minnekään, kaikki kestää sen minkä kestää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti