Ensimmäinen hoitoviikko loppui. Aamuisin oli todella mukavaa avata ovi, kun siellä oven takana hymyili iloinen poika, joka kiirehti leikkimään.
Teimme pari retkeä, toisen bussilla lähikylään tervehtimään isomummua ja käymään hänelle kaupassa ja toisen kävellen lähistölle tapaamaan pojan kummeja. Isomummun luona oli mukavaa käydä ja isomummukin vaikutti tyytyväiseltä. Kummien luona oli paikalla kummitäti ja heidän poikansa. Kummisetä oli käymässä kaupoissa vaihtamassa edellisen päivän ostoksia. Yhteisiä leikkejä pojilla oli kuitenkin heti, kun he tapaavat toisensa usein. Pienempi ajoi ruohonleikkuria ja isompi ajoi mopolla. Kyllä siinä kuhina kävi, kun kaksi pientä miestä touhusi.
Muuten loppuviikko oli rauhallinen ja olemme jo löytäneet pojan kanssa yhteisen päivärytmin. Aamupalan jälkeen katsomme hetken Pikku Kakkosta tai luemme kirjoja. Päiväulkoilun jälkeen valmistamme ruuan ja syömme sen. Mikron kilahtaessa poika toteaa: "Valmista on!" tai "Mummin kahvi uunissa". Hienosti hän malttaa odottaa, että ruoka valmistuu. Päiväunien jälkeen on vielä hetki aikaa leikkiä ja sitten tulee yleensä ensin ukki ja sitten joko isi tai äiti. Ukin kanssa ehtii hetken leikkiä, kun ukki ensin pysäköi auton, vaihtaa vaatteet ja pesee kädet.
Käsien pesu on myös suosittua ajanvietettä erityisesti, jos saa käyttää saippuaa, jota pitäisi saada lisää.
Paljon olemme myös ehtineet laulaa ja varmaan äiti ihmettelee, kun lauluvarastoon on tullut "pieni ankanpoikanen uiskentelee veessä" sekä "mummo kanasensa niitylle ajoi". Matkustan ympäri maailmaa on kuulemma päiväkodista tuttu, siitä on toistaiseksi jäänyt pojalle mieleen piimä.
Ukilla alkoi loma, joten ensi viikolla meitä on kaksi hoitamassa poikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti