Yökylässä

Pikkumies tuli lauataina meille yökylään. Hän tuli lauantaina jo ennen päikkäreitä ja hänet haettiin kotiin sunnuntaina päikkäreiden jälkeen.

Lauantaina söimme kalalaatikkoa lounaaksi ja sen jälkeen oli hetki aikaa rauhoittumiseen. Pikkumies taisi tietää, että on päikkäriaika, sillä hän sanoi moneen kertaan, että en enää nuku. No nukkuihan hän ja nukahti melko helposti. Mummin ei tarvinnut kun laittaa pikkumies sänkyyn ja sanoa, että pikkumiehen pitää nukuttaa nalle, koska nalle on väsynyt.

Päikkärein jälkeen kävimme kaupassa ja tulimme takaisin. Kun kävelimme kohti kauppaa, pikkumies sanoi, että tuossa on kauppa. Kun kävelimme mäkeä ylös, hän totesi, että tuossa on meidän koti ja tuossa on meidän joulukuusi. Ukki valmisti lihapullia, joita pikkumies söi hyvällä ruokahalulla. Siinä meillä on lapsi, joka syö, kun hänellä on nälkä, ei tarvitse houkutella.

Illansuussa veljeni vaimo kävi tyttärensä ja tyttären koiravauvan kanssa kylässä. Pikkumies ei uskaltanut silittää koiraa, vaikka taisi tehdä mieli.

Illalla pikkumies kävi kylvyssä ja me ukin kanssa kävimme saunassa. Iltaleikkien ja -palan jälkeen oli nukkumaanmenoaika. Pikkumies oli eri mieltä kanssamme nukkumisesta ja hoki sängyssään, että ei enää nukuta. Minä siinä perustelin nukkumisen tarpeellisuutta pimeydellä ja sillä että kaikki muutkin nukkuvat ja luettelin tuttujen nimiä. Kysyin sitten pikkumieheltä, kuka peittää hänet, jos mummi menee nukkumaan. Pikkumies totesi, että ukki. Totesin, että ukki jo nukkuu. Pikkumies mietti hetken ja kävi pitkälleen. Meni peittämään, jolloin hän totesi, että ITE ja veti peiton päälleen ja sanoi vielä, että osasin. Laitoin oven kiinni ja sinnehän se pikkumies nukahti. Hän nukkui iltayhdeksästä varttia yli aamuseitsemään heräämättä kertaakaan.

Sunnuntaina veljeni tuli koiravauvan kanssa käymään ja nyt pikkumies uskalsi jo silittää. Aamupäivällä kävimme ulkoilemassa. En olisi kyllä uskonut, jos joku olisi sanonut, että 29.12. pikkumies leikkii hiekkalaatikolla eikä tee lumiukkoa, mutta uskottava oli, kun itse sen näin. Päiväunien jälkeen tulivat isi ja äiti hakemaan pikkumiestä.

Pikkumies on tosi helppo lapsi, nukkuu, kun on nukkumisen aika ja syö, kun on ruoka-aika. Hän ei kiukuttele juurikaan ja tottelee pääosin ihan hyvin. Pari kertaa piti vähän komentaa, mutta heti hän kyllä uskoi, kun tiukasti kielsin esim. avaamasta kaappia ja sanoin, että siellä on mummin tavaroita.