Työstä tuli harrastus

Nyt se tapahtui. Tänään huomasin, että työstäni on tullut harrastukseni. Harrastushan on sellaista, jota ilokseen tekee vapaa-ajallaan.

Nousin aamulla jo kuudelta, vaikka pidin etäpäivän ja olisin voinut nukkua seitsemään ja ylikin. Puoli seitsemän oli jo työkone täydessä iskussa ja päivän työtykitys käynnissä. Ensimmäiset sähköpostit lähtivät kolleegoille ja ensimmäiset excelit olivat jo auki. Excelien päivitys ja tarkastus oli kovassa vauhdissa. Ennen puoltapäivää olin jo tarkastanut ja korjannut tärkeimmät excelit.

Parin wordin jälkeen siirryin powerpointeihin. Koko päivähän siinä vierähti. Lounasta ennen ja lounaan jälkeen puuhasin wordien parissa ja iltapäivällä tosiaan tein muutaman powerpointin. Kello läheni iltaviittä, kun lähetin viimeisen powerpointin kolleegoille kommentoitavaksi.

Jos tämä puuha menee putkeen, meillä kaikilla tätä tekemässä olleilla on oiva syy avata kuohujuoma vuoden vaihtuessa ja nauttia siitä. Jos ei mene putkeen, on joka tapauksessa syytä nauttia se kuohujuoma. Jos ei mene putkeen, olemme ainakin yrittäneet. Me kaikki - koko porukka.

Työkone meni pakettiin ennen viittä ja pääsee sieltä pois maanantaiaamuna. Viikonloppuna harrastan ihan muuta kuin työtä, vaikka on pakko myöntää, että ajatukset voivat karata työhön kaikesta huolimatta.

Iltapuuhina oli saunomista, uimista järvessä (se ei ole vielä jäässä) ja kynttiläillallinen. Pientä jännitystä oli myös ilmassa, sillä nuorimmaisen puoliso oli mukana Gloria Awards'in leivontablogikisassa.

Juuri äsken sain viestin, että voitto tuli ns. kotiin. Poikamme laittoi viestin, että paras leivontabloggaaja asuu heillä. Hieno juttu. Onnea Ansku.