sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Minun lasteni iskä

Minun lasteni iskä on ollut aina läsnä. Hän ei juurikaan ole juossut eikä juokse työmenoissa eikä haise kokoukselta. Hän on hyvä tyyppi, joka osaa laittaa hyvää ruokaa, siivota, pestä pyykkiä, rakentaa tai rakennuttaa erilaisin juttuja, mm. meille kodin ja uuden kesämökin ja viimeisenä mökille paviljongin.  Mikään tekninen korjaushomma ei ole hänelle vieras, vaikka ihan kaikkeen ei olekaan mahdollista koskea, vaan ne pitää jättää ammattimiehille. Lisäksi hänestä on ollut apua, kun lapsemme ovat hankkineet omia kotejaan. Nykyään hän rakentaa legorakennelmia pikkumiehelle. Hän on aina paikalla, kun tarvitaan.

Minun lasteni iskällä on se puuttuva ruuvi, tarvittava työkalu,  kaivattu nippeli, ehjä lamppu ja otsalamppu juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Tai hän käy sen hakemassa pikapikaa.

Jos nyt jotakin negatiivista pitää kertoa, hän ei ole paras bussilla kulkija. Eräänkin kerran hän ajoi bussilla kotipysäkkimme ohi, kun oli pimeä eikä bussi kulkenut sitä samaa reittiä, jota hän omalla autollaan ajaa. Varmaankin juuri siksi häntä on äärimmäisen vaikeaa saada lähtemään esim. työpaikan bileisiin ja jos hän menee, niin ei hän siellä kauaa viihdy.

En silloin kauan sitten arvannut, minkälaiseen aarteeseen törmäsin.  Reilusti yli neljäkymmentä vuotta olemme olleet yhdessä. Viikolla luin Hesarista pakinan, jossa kirjoittaja totesi, että hänen kohdallaan ei pidä paikkansa tokaisu päiväänkään en vaihtaisi pois. Hän olisi ollut valmis vaihtamaan useitakin päiviä pois. Minä taas en vaihtaisi päivääkään pois näiden yli neljänkymmenen vuoden aikana.

Emme tainneet vielä edes seurustella, kun paikallinen kioskin pitäjä katsoi meitä ja totesi, että noille kahdelle tulee kauniita lapsia. Hieman tuota tokaisua ihmettelin, kun en ollut vielä edes ajatuksissani niin pitkällä, että olisin osannut ajatella seurustelemista lapsista puhumattakaan. Taisi tuo kioskin  pitäjä olla selvännäkijä - kauniita lapsia tuli kolmin kappalein.

Vuodet vierivät, lapsia syntyi, ajoittain elämä oli kaikkea muuta kuin helppoa, mutta kelpo miehen kanssa yhdessä olemme saaneet ongelmatkin hoidettua. Tuttu pappi puhui kauan sitten myötä- ja vastamäistä ja tahdosta rakastaa. Hän ei puhunut rakastamisesta vaan tahdosta.

Lasteni iskä on minulle matkakumppani, mökkikaveri, kokki, autonkuljettaja ja paljon muuta.

Huomenna vietämme isänpäivää. Minä haluan kiittää rakasta miestäni, lasteni iskää, siitä, että hän on. Olemme yhdessä tahtoneet rakastaa. Ja rakastaneet kaikki nämä vuodet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti