Madeira helmikuussa 2008, kuvapäiväkirja

Kävimme Madeiralla ennen kuin ryhdyin pitämään blogia matkoistamme. Madeiraa on kiva muistella ja kuvien perusteella kirjoitan nyt siitä, mitä matkallamme näimme.

3.2.2008 saavumme Madeiralle ja majoitumme Funchalin liepeillä olevaan hotelliin. Syömme illallisen ja menemme nukkumaan.

Illallispöydän kukka-asetelma

4.2.2008 teemme kaupunkikierroksen Funchalissa.

Jatkamme Monteen, joka on pieni vuoristokylä 550 metrin korkeudella Funchalin yläpuolella. Siellä on Madeiran vanhin kirkko ja palatsi puutarhoineen.

Näkymä Funchaliin

Monten kirkko

Ajamme Telefericolla alaspäin. Maisemat ovat huimat.

Vierailemme Jardim Botânicossa eli kasvitieteelllisessä puutarhassa, jossa ihailemme todella hienoja kasveja. 

Ajamme Telefericolla takaisin Monteen ja laskeudumme kelkalla alas Funchaliin. Kyyti on todella hurjaa.

5.2.2008 ehdimme aamulla ihastella näköaloja hotellihuoneestamme ennen päivän retkille lähtöä. Merinäköala on komea, ja allasalue on riittävä meille.

Päivän ensimmäinen retki tehdään Orkideataloon, jossa on paljon hienoja orkideoita. 

Lisäksi paikassa kypsytetään madeiraviiniä - ja myös myydään sitä. Saamme tietenkin maistiaisia. Ostamme kaksi pulloa vuoden 1976 viiniä. Pullot luvataan tuoda meille hotelliin ennen kotiinlähtöämme.

Iltapäivällä käymme hotellimme lähellä olevassa merivesiuimalassa. Sää ei oikeastaan suosi uimista eikä vesi ole lämmitettyä. Käymme kuitenkin kastautumassa.

Madeiralla on karnevaalit juuri tänään. Lähdemme katsomaan kulkuetta. Katselijoita on paljon eikä kulkuetta näe kunnolla.

Käymme kyläjuhlassa ja palatessamme Funchal on iltavalaistu hienosti. Hotellillamme on karnevaaliasuisia juhlijoita, kun pääsemme sinne.

6.2.2008 lähdemme jälleen retkelle, tällä kertaa levadavaellukselle. Levadat eli kastelukanavat on rakennettu vuosisatoja sitten. Niiden tarkoituksena oli johtaa vettä pohjoisen vuorilta Madeiran saaren eteläosien viljelyksille, jonne satoi vettä vain harvoin. Levadat risteilevät ympäri saarta ja niiden yhteenlaskettu pituus on yli 2000 km.

Retken jälkeen on mukavaa levätä hotellin uima-altaalla eikä hotellihuoneessammekaan mitään vikaa ole.

7.2.2008 kierrämme koko saaren tai ainakin osan siitä. 

Aloitamme matkamme Funchalista länteen. Näemme ensin Gabo Girãon jyrkän mereen laskevan kallion. 

Ohitamme Câmara de Lobosin, joka innoitti Sir Winston Churchilliä maalaustyössä, kun hän tammikuussa 1950 tuli Madeiralle. Kaupungissa on ravintola nimeltään Churchill's Place.

Pysähdymme Gabo Girãon merenrantakalliolle, josta on 580 metriä merenpintaan.

Seuraava pysähdyksemme on Ribeira Bravassa, joka on saanut nimensä sen halki virtaavasta joesta. Joella on pituutta 11-12 kilometriä ja se saa alkunsa vuorilta saaren keskiosista. 

Matka jatkuu kohti saaren sisäosia, jossa on karua ja kuivaa. Matkalla näemme tuulimyllyjä. Näkymät alas rannikolle ja merelle ovat komeat.

Saavumme saaren pohjoisrannalle Porto Moniziin, jossa syömme lounaan. Meillä on myös uintimahdollisuus rannalla aallonmurtajan sisäpuolella.

Matkamme jatkuu itään mutkaisia teitä pitkin merenrantaa ja sisämaassa.

Jokaisessa kylässä on jalkapallokenttä

Pysähdymme Santanassa katsomassa kuuluisia olkikattoisia taloja.

Jatkamme sisämaahan ja pysähdymme Ribeiro Friossa kalanviljelyslaitoksella.

Kiersimme melkein koko saaren. Aikaa meni koko päivä, vaikka kilometreja kartan mukaan oli vain 153.

8.2.2008 tutustumme Funchaliin. Kiertelemme kaupungilla, käymme kauppahallissa ja tutustumme vanhaan kaupunkiin eli Zona Velhaan, jossa syömme lounaan Jaquetin ravintolassa. Matkaopaskirjassamme sitä suositellaan, jos haluaa syödä espadakalaa. Muuta Jaquet ei tarjoakaan. Espada on Atlantin valtameressä eläva mustahuotrakala. Se elää 200 - 1700 metrin syvyydessä ja se voi kasvaa yli metrin pituiseksi.

Kauppahallin edessä

Espadat myynnissä

Espada-annos Jaquetin ravintolassa

Rantabulevardilla näemme, että meren aallokko on todella kova. Kamerakin kastuu, kun vesi roiskuu.

9.2.2008 teemme kävelylenkin hienolla rantatiellä ja käännymme takaisin tunnelin jälkeen, kun Gabo Girão näkyy. Kääntöpaikalla on hiekkaranta ja kahvila.

Hotellimme ylhänä mäellä

Lidon merivesiuima-allas

Gabo Girão

Virvoke kääntöpaikalla

Tunneli matkalla

 

Viimeisen illan eväät omalla parvekkeella

10.2.2008 lähdemme kotiin. Matka oli hieno ja uskoisin, että näimme melko paljon Madeirasta.

Sain jouluksi uuden kameran ja otin sillä melko paljon kuvia kasveista ja kukista. Kuvat onnistuivet hyvin.

Tämä kirjoitus on tehty huhtikuussa 2023 eli 15 vuotta matkan jälkeen. Madeira on varmasti muuttunut sen jälkeen paljon.